1800-luvulla, kenties jo aiemmin, Kuusjärven pitäjässä kerrottiin mystisiä legendoja Outokummusta – oudonmallisesta kivisestä kumpareesta keskellä metsää. Sanottiin, että kummun laella loistivat virvatulet, kun Vuorenhaltija poltti homeita pois kulta-aarteestaan. Sanonta ”köyhä kumpu kullan päällä makovvaa” enteili tulevaa: 17.3.1910 vuori-insinööri Otto Trüstedtin retkikunta löysi täältä malmion, ja Suomen teollinen kaivostoiminta käynnistyi. Malmista löydettiin kultaa ja muita arvometalleja, mutta tärkein niistä oli kupari – pitoisuudeltaan jopa neljännes, mikä on poikkeuksellinen määrä!

Kaivos tarjosi töitä tuhansille aina vuoteen 1989 saakka ja synnytti ympärilleen elinvoimaisen teollisuuskaupungin. Kun malmikiven räjäytykset hiljenivät, jäi elämään Vanhan Kaivoksen ainutlaatuinen arkkitehtuuri ja vahva kulttuuriperintö. Rakennukset, kuten arkkitehti W.G. Palmqvistin piirtämä rikastamo, palvelevat nyt kulttuuritiloina – aivan kuten hänen toinen luomuksensa, Helsingin Kaapelitehdas.

Kulttuurin merkitys ymmärrettiin täällä jo varhain: ensimmäinen ulkomailta tehty hankinta oli vaskipuhaltimet kaivoksen soittokunnalle vuonna 1913. Siitä lähtien vaski on soinut tällä mäellä – malmikivenä maan alla, kuparina rakenteissa ja puhallinsoittimien ääniaaltoina. Ehkäpä jopa Miles Davisin trumpetin kupari on peräisin Outokummusta – sitä emme tiedä, mutta yhden asian tiedämme varmasti:

Vuonna 2024 jazz teki paluun Vanhalle Kaivokselle – tervetuloa nauttimaan!